Runot jatkuu

MUUTTAJAN ONNI  



Seinät ja katto ei ihimiselle riitä
pintaa ja kiiltoo mieli se kaipoo.
Asuntoon ku sellaseen kaipuu on suuri
muuttajan mieli on ymmärtämisen tuote.

Ku ensin uskallat ees oven asuntoos avata
saat tervetulleeks löyhkäsen laavan.
Oli maalarikin taiteillut
olhuoneen kattohon neliön
ja reunahan viistoista senttisen
se on taidetta kerrassaan.

Kävi vielä kerran maalari mittaamas
oven läpi reikäisen kylppärin
laittoi maalari puun sit kasomaan
jota ootetaan edelleen.


Tulosku sattuu parahillaa puhuri ja viima
housutki pittee laittaa nipsillä tai liiman.
Asteikko mittarin näyttää
plus 18 - yhdeksäätoista
seurauksen sen sit kylppärin
lattialt sulanna kehos pidä
ja lämmitä asuntosi sillee.

Ei tokko aina oo uuniikaa siellä
puhumattakaan ois jääkaappi viellä.
Ystäväs luona paista leivät ja ruuat
näin hyväks käyttämään pääset -
sähköt sit heijän laskuun.

Niitä ku pyytää ja aneloo
vastauksia myönteisiä
pomot luppailoo kerran
ja toisen jopa kolomannen.

Oottele sitte viikkoja kuukausia
maksa vain vuokraasi assuukas.
Oo hilijaa ku on yhtymäs suuri
eikö sinulle riitä muutama tuuri?

Niin siinä jatka, onnellisesti juokse,
soita ja luutuus väännä ku siivoojalla
rätikkin loppu puhumattakaan se vesi
pesulioksineen oli virranna kauas pois.


Viemärikaivo ei oikein aukassa uskalla
lemu ku loimahtaa mangeetti nokkaan.
Ovi pieletkin asunnossa värinsä saaneet
varmaan on jostain harmaan ja karvaisen.

Saranat yllä pittoo ääntä, varmistaa vain
ei hiljaisuutta saa olla talossa lain.
Varo vain, että ovi ei loksaha niskaas sun
siitä vastuussa ku asukas vain on.

Vieraat ku tulloo on parempi
ku on saappaat jalas,
ettei hiiva sieni - se
bakteeri ole sille varas.

Sinuks ku saat - asioiden näiden,
on syämesi pakahtunut onnehen asti
riemuisasti ja väsyneenä
vaakaan, rättinä laakeet..