Runot jatkuu

SAMIN AJANKULU, VUOSISADAN PALJASTUS



Kierrot alkaa aamu kuus
tienpinta muuttuu on ihan uus.
Sami pojan venehes
on monta kapulaa,
siksi kai Sami on
sairatanut monta rapulaa?

Tuskin, tuskin tiistai koittaa,
Sami valssin hurmeet voittaa.
Tytöt, tytöt kotiin soittaa,
rakkaus syttyy, rakkaus sammuu.
Samihan vain onnest ammuu.

Puoli viikkoon siinä tuskis.
Sami tuumas, kait on satiaisii pussis?
Eihän tää oo, Samin vika
jos on nainen jossain sika.


Tulihan se perjantai
polttaa, polttaa rakkaus yhä
kuppilaan meno se vasta on pyhää.
Heti siellä Saara huomas, Samin oivan.

Arvaappas, kun on luonnon voiman
ovi auki taksiin asti.
Siitä muuttui hurjemmaksi,
löytyi perä Ounasvaaran.

Ei kai auta, onhan Saara?
Sänkyyn asti ottaa vaaran,
tuskin, tuskin satiasiset saatiin kuriin.
Samihan joutui jo uusiin uriin.

Mikäs siinä otti mallin,
täytyi varata jo naapurin tallin.
Kumiparat voitehista,
vaan ei kaipaa maatehista.

Aamu koitti Sami herää,
kimpsut, kampsut päälleen kerää.
Katsoo perää, tuntuu kuin tekis kalja terää,
juodaan vaan, mut Saara herää.

Tähän kun on tottunut ralliin
Sami vain marssii, toiseen talliin.
Uusi tyttö, Luojan luoma
poskipuna toisen Suoma.

Painoi jälleen Sami lihaan,
iski kynnet, iski hampaat.
tuntui ihan luuhun vihaan.
Täällä, täällä polttaa!

Sami syttyy uudestaan,
joutuu testiin poikain pyhään,
olet kai sä yhtä myhää?
Pano, pano paljon painaa,
siksi takas naapurin lainan?

Huomaaks, kuinka monta naista
Samia, toista samanlaista.
Sarja loppuun.
Täytyy uusia, onhan Jaana
täytyyhän nyt jotain saada?

Lämpes, lämpes - mut Sami väsy,
silloin muuttui, sanat toisiks.
Jääköön, jääköön kaikki muu,
onhan aikaa koko kuu.........???