keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Runot jatkuu

TALVISÄÄSSÄ



Astuessa ulos talvipakkaseen
tunnen ja kuulen sen
kuinka kenkien alla narisee.

Se on se pakastunut lumi,
jonka ääni minulle ilmoittaa.


Taivas on kuutamoinen,
on tähtikuvioita monta
ja kuu niin kirkkaana hohtaa.

Mieleni säkennöi,
kuinka voikaan pakkanen,
saada kutinaa ja
ajatuksen lentämään
läpi yli ilmojen halki.

1 kommentti:

Rita Vähäkuopus kirjoitti...

Niin narskui nytkin käydessäni lenkillä -19.4 asteisessa kelisssä.

KYYNELTEN TARHA

  KYYNELTEN TARHA Käy   välillä  kyyneleet   kuiviin😢 kun   noita  uutisia katselee. Ei   riitä  nästuukit   nekään on  haettava  ...