sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Runot jatkuu

NUORUUDEN AATOKSISSA
Käsi kädessä nuorena silloin      
me kuljimme polkuja myöten. 
Hymy nauru vain kasvoillasi 
joihin ihastuin korvia myöten.

Sinua palvoin vain, sinua ajattelin 
olit minulle maailman suurin.
Ei muuta siihen kaivannutkaan, 
kuin hetken vain hiljaisuutta.

Me jatkoimme pienin askelein  
ja onnemme lumosi kaiken.
Oli poskilla puna, oli katseesi se
joka yhdisti meit kokonaan.

Ei kommentteja:

KYYNELTEN TARHA

  KYYNELTEN TARHA Käy   välillä  kyyneleet   kuiviin😢 kun   noita  uutisia katselee. Ei   riitä  nästuukit   nekään on  haettava  ...