Valokuvat, Koskikatu 16, Rovaniemi

Tämä  rakennus on  minulle tärkeä  matkani  varrelta,  olen  siinä  asunut  ja  ollut  yrittäjä,  ennenkuin  matkasin  evakkoreissulle.

Toinen  korkeampi  rakennus  on  taas myös  työn  kautta tutuksi tullut ja se on toiminut POHJANMAAN tukkuna,  missä  tuli  asioitua monet,  monet  kerrat,  ollessani  töissä  liikealalla.

Tässä   missä  näkyy auton keula  oli  aikoinaan  parkkipaikka,  missä  nuorena  ruukattiin  käydä  tapaamassa  tuttuja kavereita ja  melkeinpäs  oli  vakiopaikat  jokaisella  missä  paikassa  parkkeerasi  kun  ei  ajanut  ympyrää ns.  katurallia,  mikä  oli  silloin  yleistä  nuorilla,  ja  paikkana  oli  tämä  silloinen keskusta ja  katu rakennuksen  edessä on Koskikatu.....Siis;  Tärkeä pala elämääni

Samat  kiinteistöt vaan myöhemmin eli 1997,  mutta toisesta   näkövinkkelistä, huoneistoni  oli toisessa kerroksessa neljä  takimmaista ikkunaa oli Koskikadun puolella,  päädyssä Jaakonkadun  puolella yksi ikkuna  ja pihan puolella oli parit ikkunat ja sisään käynti.  Kyseiset  tilat olivat aiemmin olleet omistaja Rauvalan asuntona.  

Siinä paikassa näki keskustassa kulkevan väen ja sen nuorison mikä vietti iltaa, myöhäiseen yöhön, aina aamutunneille saakka, osa istuen ikkunalaudoilla, mikä autoilla liikkuen ja minä kävellen katua tallaten.....

Se oli ihanaa ja opettavaista aikaa, niin yrittäjänä  kuin yksityiselämässäkin. Harrastukset veivät kaiken vapaa-ajan silloinkin ja niitä oli joka lähtöön.

Siinä pääsi näkemään  ja tutustumaan monenlaisiin asioihin, jotka ovat olleet, hyvä apu maailmalla, möheltäessä ja leipää kursiessa pöytään...  

Olen saanut paljon elämältä, niiden kaikkien ihanien ihmisten kautta, mitä olen saanut tavata, niin työssä kuin vapaallakin ollessa. Ei  oikein aina tahdo ymmärtää, ketä kaikkea on saanut tavata tai mihin kutsun saanut, aivan yllättäin, vieläkään sitä tietämättä, että miten?

Mutta se kaikki on ollut todella antoisaa! Tuhannet kiitokset kaikille niille, jotka ovat jotenkin vaikuttaneet, mun elämän matkalla matkaamisessa.
Olette kaikki kiitoksen ansainneet, vaikka myöhään, mutta parempi näin kuin ei milloinkaan. Olette kaikki tavallaan jotenkin rakkaita, vaikka en ole sitä sanomassa käsi kädessä.

Jatketaan taas matkaa eteenpäin, rämpien silloin kun alla on suo tai kun vastassa on kova alusta, levähdetään ja taas jatketaan polkuja, välillä sivulle poiketen, *********** mutta asemalla ollessa, muistetaan aina lepo.  ****** ************