Talvella katujen ylläpito

 Voi herrat, narrit ja päättäjät Rovaniemen kaupungissa!

 Kun käy happihyppelyllä niin varmasti tietää, että missä päin ne asuu ja käyvät asialla. Matka suuntana kohti Rautatie asemaa ja alamäkeä kohti Santamäkeä, niin eipä pahempaa kevyenliikenteen väylää ole kuin se ja varsinkin alamäkeä pitkin kulkea. Oli liukasta kaikkialla jo Kaartokadun kulmasta lähtien. Niin kyllähän herrat siel kulkee, mutta ne viuhahtaa hienoilla autoilla, niin ei kerkeä näkemään kevyenliikenteen väylää...

Ja kun suuntaan erottajan huoltoasemille ja Lappiatalolle päin niin jopas alkaa olla hiekotettua, sillä hehän käyvät tankeilla ja kiistelevät Lappiatalon remontista, niin sehän siellä jo siitäkin lämmöstä sulaa ja siinä samalla hiekkakin saa luvan lentää...... Sama on kun kulkee Rauhankadun suuntaan, on hiekotettua.....

Voi hyvät hyssukät, ettekö ymmärrä  mitä se maksaa kun teitä äänestäneet ja veronmaksajat joutuu kulkemaan noita hiekottamattomia kinttupolkuja päivisin ja jalkaisin asioilla, mitkä on siitä  monen seuraus. Omaksi  onneksi täytyy sanoa, että just sain tasapainon pysymään, mutta vaikeaa se oli.

Mutta politikkohan on se joka vastaa, että tutkii ja sen jälkeen uppoaa omaan hyvyyteensä nauttimaan elämän suolaisesta ja makeasta.

Sama pätee kun menee toiselle puolen jokea Katajarannan suuntaan, niin jo alkaa olla hyvin hoidetut kevyenliikenteen väylät.... Arvatkaapa miksi???? Sehän lipsahti jo tuossa alku osassa....
Puhumattakaan  Valtakadun ja Hallituskadun reittejä.... Niin herrat makaa kuin petaa, ei kiiltävän auton istuimella pehmoisella tule mieleenkään, että se oli joskus joku tavallinen kadun tallaaja häntä äänestämässä johtamaan asioita. Ja  varsinkaan niillä pikku tunneilla kun se pirssi kiitää, ei näe, ei kuule kun korvissa suhisee, Oi maamme Suomi synnyinmaa oot rakas mulle ainiaan, kun leivän annoit, sen helposti armon antaneen köyhän kulkijan. Mä täällä viihdyn kyydissä, nyt pehmoisen Mersun, Audin tai BMV, Se mulle suojan aina varmistaneen ja väliin holvin piilopaikan tuntureiden suojissa, saan vetää siellä sikarin ja konjakista saan kosteuden. Voin kenties alkaa muistelemaan kirjassa omaa elämää ja nauraa siinä ohessa, että sainpas vetää retkuun niitä -  oikeasta narusta!!!!!!