Lepäsit rinnallain
Petimme kastui....
Luulin, että itket, 
mut se ei ollut kyyneleistä 
vaan sodan tuomista haavoista, 
joita salasit kaiketi muilta.

Olit sisältä rikki, 
peitit sen kaiken 
ja iloitsit vain kuorellasi...
Olit antanut kaiken, 
minkä maamme tahtoi, 
jopa terveytesi meni 
siinä kaik´ mukanaan.

Onni kuitenkin saapui, 
sait ihanan perheen 
ja kodin seinät 
lämpöiset ympärille, 
jossa jälleen rakastaa sait 
aivan sydämen kyllyyteen asti.....