keskiviikko 27. marraskuuta 2013

AATOKSISSA

Katselin taivaan tähtiin
kuukin kimmelsi niin
revontulten loimunta valtaa
minut syvälle aatoksiin.

Pupujussi jostain säntää
saa minutki arkailemaan
humahtaa lunta puusta
ain se joku liikettä saa.

Eloa on aina vallan
olit yksin 
tahi joukossa muiden
monia ajattelemaan.

Huokaan ja jatkan taas matkaa
mikä seuraavaks herättää
aamusumpin aika 
se varmaankin heräämään saa
ja palamaan tavan arkeen
minutkin viipeltäjän

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kivasti ajatus loikkaa......

Rita Vähäkuopus kirjoitti...

Kiitokset

KYYNELTEN TARHA

  KYYNELTEN TARHA Käy   välillä  kyyneleet   kuiviin😢 kun   noita  uutisia katselee. Ei   riitä  nästuukit   nekään on  haettava  ...