Mummo polki rukkiaan
tasaiseen tahtiin,
kehräten lankaa harmajaa.
Hyräillen samalla
Annikki Tähden,
Ballaadia Olavinlinnasta.
Kauniisti se soi
lasten korviin
jonka he muistaa
monen, monen
oppivuodenkin jälkeen.
Otti välillä kartat käteen
kartaten lampaan villaa
senkin lisäten
kädessä pyöritellen
langaksi tehden.
Koukkusi villavanttuut
lapselle jokaiselle
miehelle rakkahalle.
Kuunteli Niilo Tarvajärveä
joka lupasi pukille elämän
lapinmaassa tunturissa
ja kaupungissa Rovaniemen. R.V.
 |
| Siinä varmaan myös jonkun mummo teki käsityötä vaativaa? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti