SURUSTA ITKEN, ILOSTA NAURAN
Anna toki surun tulla!
Ethän muuten tiedä
ilosta mitään?
Et onnen päivistä ihanista.
Niistä kaikesta koostuu
koko elämän onnekkuus.
pesee katsees kirkkahammaks
tiedät, tunnet hyvin
onnen kyyneleeskin.
Net vuoroin vieraissa käypi,
tahtoo ihminen tai ei.
Tilaa on kyllä
onnellekkin,
on päiville ihanille.
Silloin naurat, silloin itket
olet aivan hurmiossa.
Unhoitat kaikki,
murheet katalatkin!
teksti; Rita Vähäkuopus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti