En ole perässä kulkija.
Teen omia polkuja.
Tarvitsen avustajia.
Polkujen epämääräisten,
mutkikkaitten, myöntäistenkin.
Se helpotta, kun ystävä tukee,
mäessä vastakkaisessa,
myöntäisessä, kiireessä.
Hän on kaikessa paras.
Hän iloitsee kanssani,
Itkee myös, ei poistu, ei karkaa
surunkaan hetkellä.
Se on vaan polkuni paras!
Teksti; Rita Vähäkuopus Hymiö heart
5 kommenttia:
:-) :-) :-)
:-) :-) :-)
Niin minäkin...... ��
��
👍💗
Lähetä kommentti