Tää  hellettä on  ja  on  kesäkuu,
päiviä  yhdeksän  ja  katot  ovat  valkoiset.  
Räntää  sataa  tupsuttaa,  
rapakot  täyttää  maan.
 Ei  tapsutella   remmikengissä,  
eikä  hienohelmoissa.

Nyt  ollaan  talvitamineis,
kumiterät  jalkahis.
Ikkunat  nyt  muista  pyyhkii
on  turvallisempaa  liikenteessä
että  näkee  edessänsä
mitä  siellä  liikkuu.

Ei  kuki   kukat,
miten  lienee
kukkain nuput
joita   on  jo  moni
ulkosalla  laittanut.
Halla  kyllä  jäljet  jättää
mitä  lienee  varhaissadon
sitä  ei  nyt  uskalla
lainkaan    edes  miettiä. Teksti Rita Vähäkuopus