KOTOMAANI
Luulin, että iloiten juhlimme vuotta?
Sitä minkä isämme taisteli meille
ja äidit ohessa kaikin voimin
yksin kotona surussa hoiteli hommat.
Sitä kunnialla suojelimme
ja sovussa hoivelimme,
mutta rajat kun aukesi meille
alkoi hallitsematon vyöry,
jota kukaan ei varmaksi taa.
Silti uskon, et rauha on paras
sovussa eläminen,
ei ketään syylistäen
voi elämää valoisasti,
katsoa eteenpäin.
Me jatkamme eteenpäin
ja vielä juhlia pystyrinnoin,
et kotimaamme paras
- meillä on tää,
missä rauhassa asua voimme.
teksti; Rita Vähäkuopus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti