Astuin askelta melko monta
astuin monenlaiselle alustalle.
Oli anturan alla lumi ja hanki
oli paikoin rapakoitakin.
Myös jäätikölle astuin,
se liukas oli ja arvaamaton.
Astuin eteenpäin rohkeasti
ja kuvasin pilvisen taivahan.
Oli aurinko aralla päällä,
ei kovinkaan auliisti paistanut.
Ei kylmä ollut tunne,
oli upeeta ja ihanaa taivaltaa.
Kävin myös rautaisil portailla,
oli huimaa niitä alas laskea,
mutta kun jumiin jäin, piti
uudelle ne ylöspäin taivaltaa.
Rita Vähäkuopus
Kipusin tuonne osin hangella vaeltaen, oli sieltä hyvä ottaa muutama kuvakin....taas matkani jatkuuuuu...
....näitä kiertelin, kairtelin alas ja ylös, että pääsin vapauteen......sillä alas laskiessa tuli eteen lukitut ovet....oli pakko ne palata takaisin.....joissa pikkasen pelotti....
 |
Kukas se siinä niin uljaana seisoo muu kuin Nättijussi, oli katsetta suuntaan monen, oli saapas vain yhteen päin....niin monta juttua hänest on nuorena korviini tullut ja monet naurut on niistä moni nauranut. |
1 kommentti:
Mukava runo, kivasti oivallettu
Lähetä kommentti