Nailonsukat

Oi tuhat tulimaista!

Se oli justiin se ilta
kun olin aikonut niissä
juhlissa iskeä sen.....

Sen naapurin suoraselkäisen,
sinisilmäisen,.....
.. niin valloittavan Juhanin.

Jota olivat kaikki tytöt mielineet.
.....ajatuksissaan.....?

Mut voi perkule,
se minun tuuri ja ilo
oli loppuun palannut toive.

Sinähän tiedät
mikä naiselle silloin oli tärkeää?

Ne saumalliset nailonsukat,
ne vihon viimeiset, jotka
olivat juuri kauppahan tulleet.


....viimeisillä markoillani hankitut...

Ne pettivät mun,
ne perkele menivät rikki,
niissä silimät juoksi
kuin mun kyyneleeni
sen illan tummuessa.

Minä orpona -  yksin kotiin lähdin.

Sanat ; Rita Vähäkuopus