SYDÄN HILJAINEN ON, runo

Kun sydän hiljainen on,
ei kysytä, et oletko sinä
vasen, vain oikea laita hyökkääjä.

Lepo autuas vain
uni lopullinen on
ja toiset tekevät vain työtään.

Kaikki on  muiden käsissä
ja ne ristiin laitetaan
ja kyynelvirrat ratkeaa,
vuolaana läheisillä valumaan.

Ei ole huolia huomisen,
ei muistele eilistä lainkaan
vain senkin toiset tekevät
ja kiitosta hokien jatkaa.

Hän  silloin  teki ja teki
ei  arvannut  sitä
et  se  sydän  niin  heikko  on.
Ei  kestä  se kaikkia  kiireitä lie,
ei  jaksa  kakkia,  murheita kantaa.

Nyt  tuulet  on toiset
kaikki  kelit  myös
niitä  miettiä  
ei enään  hänen
ajatus  lainkaan  anna.

Teksti;Rita Vähäkuopus